Tämä on (pääosin) yhden naisen rakennuspäiväkirja. Luvassa siis tekstiä naisen näkökulmasta projektissa omakotitalon rakennuttaminen. Ehkä myös vinkkejä toiselle kaltaiselleni, eli naiselle jonka haaveissa kummittelee sitkeästi oma tupa. Eli kun sitä omaa olemassa olevaa tupaa ei löydy, se täytyy siis rakentaa.. Siitä se sitten lähti! PikKuruinen on taloni nimi. Nimessä yhdistyvät talon koko ja rakennuspaikka.
11.4.2014
Vähän kuin jouluna
Eilen availin kaikki anturoiden muovit. Olo oli kuin jouluna, kun jännityksellä odotti millainen pinta sieltä alta paljastuu. Puukko oli pikkasen tylsä heti alussa, ja katoksesta kun pääsin tuvan puolelle, se oli jo ihan onneton. Mutta muovit lähti :) Suuret kasat tuli harkkoja taas siirreltyä. Sen huomasi jo hanskastakin, kului puhki :P
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Huh, on siinä ollu siirtelemistä! Me haettiin noita lekaharkkoja just teeveetasoon ja mä niitä muutaman kannoin ja kyllä tuntu seuraavana päivänä :D Hyvä että sait risuapua ees auton muodossa :)
VastaaPoista