Yöllä nukuin hetken, eikä kyllä millään olisi huvittanut nousta aamulla ylös.. Asiat pyöri mielessä kuten pelkäsinkin. Etsin näiden kahden känkkäränkän puhelinnumerot käsiini. Sitten soitin H:lle, että eihän hän ole nyt merkannut vielä mitään puita. Selitin tilanteen ja H oli kyllä - voisin jopa sanoa, että - ihanasti tukeva! Ei siis lihava ;) Hän kertoi kuinka kyseiset kaksi ihmistä on aina kaikkea vastaan, eivätkä laittaneet nimeänsä paperiin, vaikka olisivat saaneet ilmaisen tienparannuksen.. Eivätkä muihinkaan papereihin. Ihmetteli myös, miten näiden kahden nimet edes tarvitaan, kun eivät ole naapureita. Tämän naisen maista en tiedä missä ne on, mutta ei ainakaan lähelläkään mun tonttia. Känkkäränkkämiehen pieni metsänkaistale on lähimmillään 20 metrin päässä mun rajaa.
H sanoi, että siirretään tonttia vähän toiseen suuntaan, jos se auttaisi asiaa. Se tässä kaikessa on kyllä hyvä puoli, että onneksi ostin tontin juuri H:lta!!! H myös meinasi, että ei tämmöiset syyt merkitse rakennusluvan saannissa mitään. Mietin, että pitäisikö P:n soittaa tälle Känkkäränkkämiehelle ja selvittää oja-asia, mutta en tiedä. Rakentamistahan tämä Känkkäränkkä ei pysty estämään, mutta pahimmillaan viivyttämään. Ja viivytys ei vain onnistu mun kohdalla, jos kerran hinnat nousee. Mulla ei ole varaa maksaa tuvasta yhtään enempää. Nyt jo on tullut kuluja, joita ei laskelmissa ollut mukana.
Isäni kanssa tuossa myös juttelin. Hän oli myös tosi ihana ja kehui kuinka oon niin paljon työtä jo nyt tehnyt selvittämällä kaikkea ja hyvin jaksanut. Lämmitti kyllä mieltä ihan tosi paljon! Ilman vanhempiani en todellakaan olisi tässä tilanteessa, heiltä saan aina apua ja tukea.
Varmasti on rakennusprojekteja, jotka sujuu kuin unelma ilman vastoinkäymisiä. Valmistauduin siihen, että haasteita tulee sitten rakennusvaiheessa, mutta en tähän alkuun niitä osannut odottaa. Etenkään näin paljon. Meikäläisen elämä on kyllä enimmäkseen pientä ylämäkeen kiipeämistä, joten miksipä tämä asia olisi toisin. Silti toivoin niin. Nyt on mieli niin matalalla, että tekisi mieli luovuttaa. Yleensä en sitä helposti tee, mutta tuntuu että ei vain jaksa enää taistella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti